toimituskulut alk. 1,90 €

Aistiyliherkkyydestä

Meidän perheen kuopus on kasvanut jo reippaaksi eskarilaiseksi ja aloittaa syksyllä koulutien. Pieni poikamme on aistiyliherkkä ja tämä yliherkkyys on aina tuonut oman lisämausteensa meidän arkeemme. Kuopuksemme on todella reipas, iloinen, fiksu ja aurinkoinen poika huolimatta siitä, että omaa tällaisen erityisen ominaisuuden.

Kaikki, jotka ovat joskus olleet tekemisissä aistiyliherkän lapsen kanssa tietävät, että jotkut arkiset tilanteet voivat toisinaan olla todella haastavia. Lapsi on kiukkuinen ja hermostunut jonkin ’pienen’ asian vuoksi, otetaan nyt esimerkkinä vaikkapa kiristävät sukat. Aistiyliherkälle lapselle nämä kiristävät sukat ovat valtavan suuri asia ja tässä tilanteessa aikuiselta vaaditaan todella rauhallista otetta, pitkiä hermoja ja lempeää suhtautumista, vaikka varmasti välillä tekisi itsekin mieli paiskoa ne typerät sukat ärräpäiden kera ikkunasta ulos. Ja vaikka aistiyliherkän lapsen vanhempi varmasti tietää, ettei lapsi ole hermostunut siksi, että haluaisi olla hankala, kiukutella tai uhmata. Ne sukat vaan ihan oikeasti tuntuvat niin pahalta, ettei niitä voi laittaa jalkaan.

Aistiyliherkkyys on vaikuttanut kuopuksemme elämään aivan vauvasta saakka. Vauvana yliherkkyys ilmeni pääasiassa levottomuutena ja huonounisuutena, joihin ei löydetty syytä tutkimuksista huolimatta. Lapsen kasvaessa syy kuitenkin alkoi selvitä, kun lapsi oppi sanoittamaan tuntemuksiaan ja hankalaa oloaan.

Meidän tapauksessamme yli- ja aliherkkyyksiä sekä säätelyvaikeuksia on ollut lähinnä tuntoaistiin liittyvissä asioissa. Eli edellä mainitut kuuluisat sukat, ja tietysti myös kaikki muut vaatteisiin (ja vuodevaatteisiin) liittyvät kiristämiset ja hankaamiset, samoin kuin kosketukseen ja kuumaan/kylmään reagoiminen. Myös voimakkaiden tuntemusten hakeminen, esimerkiksi päätön pyöriminen ja seiniin törmäily on liittynyt meillä ’taudin kuvaan’.

Voisin kirjoittaa tästä aiheesta todennäköisesti romaanin verran, mutta ehkä säästän teidät siltä. Haluan kuitenkin kertoa muutaman konkreettisen esimerkin aistiyliherkkyyden meille tuomista haasteista, jotta myös ne, jotka eivät aiheeseen ole ennen törmänneet, pääsevät kartalle siitä, mistä on kysymys.

No, ne sukat jo mainitsinkin, mutta sama ongelma on ollut kaikkien muidenkin vaatekappaleiden kanssa. On ollut todella vaikeaa löytää sopivia alusvaatteita, housuja, kenkiä ja ulkovaatteita. Ne kun eivät saa olla liian kireät (koska puristaa) eivätkä liian löysät (koska hankaa). On siis ollut aikoja, jolloin ne yhdet ainoat vaatekappaleet sopivat ja ne pestiin öisin, jotta saatiin taas päiväksi päälle. On ollut myös aikoja, jolloin sängyssä ei saanut olla lainkaan vuodevaatteita, koska ne kaikki hankasivat. Lapsi halusi myös ottaa unikaveriksi pakastimesta kylmä-Kallen, koska sänky tuntui liian kuumalta. Päiväkodissa kaverien tahattomat kosketukset ärsyttivät, ruoka piti syödä kylmänä ja pukemiseen tarvittiin oma, erillinen tila. Valtava kiitos tässä kohtaa superille päiväkodille ja osaaville aikuisille siellä <3

Päiväkodilla on varmasti ollut osaltaan suuri vaikutus siihen, että näiden kuuden vuoden aikana herkkyydet ovat merkittävästi helpottaneet. Kukaan ei koskaan kyseenalaistanut lapsen pahaa oloa, ei syyttänyt huonosti kasvatetuksi tai kurittomaksi, vaan ottivat asian todesta ja löysivät ratkaisuja. Kipuilemme aistiyliherkkyyden kanssa nykyään todella harvoin ja pieni poikamme on pian reipas koululainen. Toki koulun aloitus on suuri muutos hänen elämässään ja voi olla, että tuttujen rutiinien muuttuessa otamme hiukan takapakkia syksyllä. Uskon kuitenkin, että meillä on nyt hyvät valmiudet koulun aloitukseen ja olenkin sen suhteen luottavaisin mielin.

Yksi syy, miksi halusin kirjoittaa kuopuksestamme juuri nyt, on pesäkeinu. Löysimme itse pesäkeinun toimintaterapiajaksomme aikana ja se on ollut meille korvaamaton jo monta vuotta. Pesäkeinu on valmistettu joustavasta materiaalista, joten se antaa lapselle voimakkaan syvätuntoaistimuksen jäljitellen vauvan tuntemusta kohdussa. Pesäkeinu on meillä kotona paikka rauhoittumiseen, ja se rentouttaa hetkessä levottoman lapsen. Lisäksi juuri tuo voimakas syvätuntoaistimus helpottaa meillä aistiyliherkkyyden tuomia tuntemuksia.

Poikamme ollessa pieni, ei nimenomaan vauvoille sopivia pesäkeinuja saanut Suomesta. Tilasimme omamme silloin ulkomailta ja olemme olleet valmistajan kanssa yhteydessä aina välillä vuosien varrella. Valmistajalla ei aiemmin ole ollut kapasiteettia valmistaa keinuja suurempia eriä, ja nyt kun saimme heiltä tiedon, että tuotantoa on mahdollista kasvattaa, halusimme ilman muuta tuoda keinut myös Suomen markkinoille.

Tällä hetkellä meillä on kotona jo käytössä isommille lapsille tarkoitettu keinu, ja siinähän viihtyvät kuopuksen lisäksi myös isommat lapsemme joko rauhoittuen tai ilma-akrobatiaa harjoittaen. Keinun hankkiakseen ei siis tarvitse olla erityislapsen vanhempi, vaan se on mukava väline ihan kaikille lapsille.

Vauvojen pesäkeinut olemme jo saaneet verkkokauppaamme, isommat keinut ovat tulossa Suomeen noin kahden viikon kuluttua. Keinuihin pääsette tutustumaan osoitteessa: https://geffer.fi/collections/pesakeinut.

Avaan tämän postauksen kommenttiboksin, mikäli teillä on kysyttävää keinuihin liittyen. Toki myös keskustelu, kommentit ja kokemukset aistiyliherkkyydestä ovat erittäin tervetulleita.

Ihanaa kesää!


Jätä kommentti

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.